11.9.2011

Doctor wanted

Peruspäivä takana. Tai ehkei sittenkään, sillä miun elämässä ainakin tapahtui monta muutosta sekä sosiaalistumisen että itsenäistymisen kannalta. Marssin ensimmäistä kertaa omatoimisesti lääkäriin tän märkäruven takia. Se ei tosiaan ole parantunut lähes yhtään niin piti käydä hakemassa antibioottikuuri. Siispä aamulla aikainen herätys ja lampsiminen läheiselle lääkäriasemalle. Muutama kysymys vastaanotossa, lomakkeiden täyttelyä ja lopulta odottelua. Ennen kaikkea sitä. Tuskaisen jännittävät 50 minuuttia piti istua odotushuoneessa ennen kun pääsin itse lääkärin vastaanotolle.

Lääkäri oli erittäin mukava mies ja sain sanottua asiani ilman suurempia takelteluja. Ehkä kaksi minuuttia kului ja lähdin huoneesta Cephalexinin resepti kädessäni. Vastaanotosta vielä kuitti vakuutusta varten ja that's it. Oli paljon helpompaa kun olisin ikinä osannut kuvitella.

Hungry Jack'siltä saa todella hyviä (ja hauskan nimisiä) hampurilaisia halvalla. Kuvassa Whopper.

Metsästin Piian ja Jennan ja mentiin syömään Hungry Jack'sille. Olen erittäin ylpeä itsestäni kun miun ei tarvinnu kertaakaan pyytää myyjää toistamaan mitään ja sain täsmälleen sen mitä halusin. Jee. Tästä se sujuva englannin puhuminen vielä joku päivä lähtee.

Syönnin jälkeen Jenna lähti takaisin hostellille, kun mie ja Piia jatkettiin kaupungilla kiertelyä. Miekin avasin tän miun shoppailutilin löytämällä Supresta hupparin, t-paidan ja topin. Näin se raha vaan hupenee, tosin nuo oli yllättävän halpoja Suomeen verrattuna. Piiakin löysi itselleen kaikkea kivaa ja kruunattiin shoppailupäivä juomalla smoothiet Java Juice- nimisessä paikassa. Piian smoothiessa oli mustikkaa ja c-vitamiiniä, mie otin jonkun mangohässäkän joka oli loppujen lopuksi vähän mauton. Kotimatkalla käytiin hakemassa vielä nää miun antibiootit apteekista.

Tämmösiä vihreitä ihanuuksia mie joudun nyt napsimaan kolme päivässä viikon ajan.

Hostellilla miekin sitten viimein aloitin miun sosiaalisen elämän ja liityin Jennan ja Piian seuraan tutustumaan ihmisiin. Oli ihan hauskaa jutella ihmisille, kertoilla asioita Suomesta ja kuunnella millaista muitten kotimaissa on. Tyypit täällä osaa vääntää vitsiä vaikka mistä. Esim. suomalaisten saunakäyttäytyminen oli kovassa suosiossa, etenkin vastojen käyttö herätti keskustelua.

Pakko kai se on sanoo että voishan tuota sosiaalista elämää ylläpitää useamminkin. Tuokaan nyt ei ollu niin iso porukka että mie oisin menny ihan lukkoon ja istunu vaan hiljaa jossain nurkassa. Puhuin jopa yllättävän paljon, vaikka puolet asioista meni ihan ohi. Mut ehkä huomenna uusiks!

Auringonlasku pilvien yläpuolelta katosttuna on yksi kauneimmista näyistä koskaan. Kotiinpaluuta odotellessa.

Outoa huomata että täällä ollaan oltu kohta kuukausi... Aika menee niin huimaa vauhtia että ei enää pysy perässäkään ja kotiinpaluu lähenee uhkaavasti päivä päivältä. 37 jäljellä jos pikaisesti oikein laskin. Toisaalta on ikävä Suomeen mutta toisaalta ei. Mie oon rakastunu tähän maahan kyllä sen verran paljon, että tulen tänne takuuvarmasti uudestaan vielä jonain päivänä. Kenties pidemmäksikin aikaa ;)

P.S. Tän päivän kuvatarjonta on aika vähäistä ja sekin on vielä kameran kortilla, joten tyytykää noihin koneen perukoilta löytyneisiin otoksiin.

1 kommentti:

  1. Minä NIIN elän mukana tätä ihanaa matkaanne. Kirjoitatte ihanasti...

    VastaaPoista