Ensimmäinen työpäivä

Tänään koitti suuri päivä kun tämän kolmikon piti astua ensimmäistä kertaa virallisesti työpaikan ovesta sisään ja alkaa tehdä jotain muutakin kuin huoneessa laiskottelua. Herääminen aikaisemmin oli suht. helppoa, kiitos maailman ärsyttävimmän herätysäänen jota Jenna puhelimessaan pitää. Päivä lähtee tällä erittäin epämukavasti käyntiin :D

Työpaikalla tavattiin Carolynn, jonka kanssa sovittiin että suomea ei saa työpaikalla käyttää ollenkaan. Fine by me. Oppiipahan enemmän kommunukointia englanniksi ja kynnys vieraille puhumisen suhteen madaltuu. Nää alkuviikot on tarkoitus viettää noin 17-vuotiaiden opiskelijoiden kanssa, jotka suorittaa osaa opinnoistaan aina kerran viikossa työpaikalla. Paikallinen koulutussysteemi on edelleen erittäin epäselvä, mutta ilmeisesti tämmönen peruskoulun tapainen koulutus kestää 12 vuotta, jonka jälkeen voi hakea ainakin yliopistoon. Pitänee vielä ottaa asioista selvää...

Tähän piti tulla videota meidän aamuseikkailusta, mutta koska mokkula on mokkula niin kaunis kännykkäkamerakuva päivän tehtävästä kelvannee.

 Heti aamusta lähdettiin tekemään video diarya Josh nimisen "school kidin" (ihana sana opiskelijalle :D) kanssa. Tulipa heti huomattua, että tekniset ongelmat ovat täälläkin jokapäiväistä iloa. Nimittäin kamera ei tunnistanut kasettia ja melkein jouduttiin kävelemään takaisin työpaikalle Bell Towerilta. Onneksi Piialla oli flippi mukana, niin saatiin nauhoitettua lyhyet esittelyt itsestämme ja tuntemuksia Australiasta.

Carolynn katsoi nuo videot, jonka jälkeen meidät otettiin yksittäishaastatteluihin ja meidät päästettiin töihin. Jenna laitettiin alakertaan tekemään jonkinlaista elokuvien tiedonkeruuta, Piia kirjoittamaan suomalaisesta urheilulajista sekä mieleisestään aiheesta ja mie olin aluksi näiden school kidien kanssa juttelemassa kaikesta uskonnosta elokuviin, jonka jälkeen lähdin kiertelemään gallup-ryhmän mukaan.

Gallupryhmä iskemässä ihmisiä.

Mie lähinnä toimitin roudarin virkaa tässä projektissa, mutta oli kiva kahtoa miten ammattilaiset tekee hommia. Katselin vaan ihmeissäni, kun mennään mikrofonin ja kameran kanssa jonkun randomin luo ja aletaan tuosta vaan tehä haastattelua ilman että se haastateltava tyyliin tiedostaa sitä. Meillä koulussa nyt on ainakin tapana vähän suunnitella ja iskeä ihmisiä hieman harkitummin. Mutta ehkä tääkin on yksi lukuisista Suomen ja Aussien kulttuurieroista, ihan mukavaa vaihtelua nähä tämmöstäkin :)

Loppupäiväksi meidät pistettiin luennolle kameran käytöstä, mikä oli sinällään aika turhaa kun kaikki asiat oli opittu jo ajat sitten ja täällä käytettävät Sonyt on samanlaisia kun koululla. Piti sitten näyttää osaamisensa ja säätää kamera ja jalusta kuvauskuntoon. Tulipahan kerratua perusteet, vaikka kyllä joku tarkentaminen on niin basicciä, että sen tekee vaikka silmät sidottuna hampaillaan.

Alb... joku Ruotsista ja Tom kamerankäyttöluennolla.

Päivästä jäi kaiken kaikkiaan erittäin hyvä maku suuhun. Ennen kaikkea ihmisten takia (monestikohan mie oon tään jo sanonu) kun kaikki on niin ystävällisiä ja nääkin opiskelijat otti meidät niin hyvin porukkaan ja esitteli meille mielellään paikkoja kaupungin keskustassa. Tästä on hyvä jatkaa!